OLAF vuonna 2019: rajat ylittävien ja monialaisten petosten torjuntaa

10/09/2020

LEHDISTÖTIEDOTE 25/2020

PDF version (367.4 KB)

Vuosi 2019 oli Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) 20. toimintavuosi. Kuten OLAFin vuosikertomuksessa (2019) todetaan, virasto on tehnyt kovasti työtä tutkiakseen ja torjuakseen yhä monimutkaisempia rajat ylittäviä petoksia, jotka koskevat humanitaarista apua ja ympäristö-, maatalous- ja aluekehityspolitiikan määrärahoja. OLAF on onnistunut aidosti suojelemaan EU:n talousarviota ja unionin väestöä useilla aloilla paljastamalla korruptiota, pysäyttämällä salakuljettajia ja tunnistamalla väärennettyjä tuotteita.

”OLAFin tehtävänä on 20 vuoden ajan ollut havaita ja tutkia petoksia ja suojella EU:n talousarviota. Virasto hyödyntää ainutlaatuista asiantuntemustaan varmistaakseen, että EU:n veronmaksajien rahat käytetään asianmukaisesti, ja torjuakseen petoksia, korruptiota, salakuljetusta ja väärennöksiä”, toteaa OLAFin pääjohtaja Ville Itälä. ”OLAF pysyttelee jatkuvasti petossuuntausten tasalla ja mukauttaa toimintaansa havaitakseen jatkuvasti muuttuvat petosyritykset, joiden tarkoituksena on käyttää hyväksi EU:n ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen osoitettuja varoja. OLAFin tehokas toiminta on ratkaisevan tärkeää EU:lle, sillä petosten tekijät tähyävät jo EU:n vuosien 2021–2027 talousarvioon, jonka 1,8 biljoonan euron määrärahoilla on tarkoitus käynnistää Euroopan elpyminen covid-19-pandemian seurauksista. Virasto on pannut merkille viime vuosina vahvistuneen suuntauksen: petokset kohdistuvat yhä enemmän sellaisiin EU:n varoihin, joilla tuetaan ympäristöhankkeita ja kestävää kehitystä. OLAFin vuosikertomuksen erikoisluvusta käy ilmi, että virasto on lisännyt toimiaan ympäristöpetosten torjumiseksi. Tämä työ on erityisen ajankohtaista, sillä Euroopan vihreän kehityksen ohjelma on keskeinen osa EU:n elpymistoimia.”

OLAFin tutkimustoiminta vuonna 2019 numeroina:

•    OLAF sai päätökseen 181 tutkimusta ja antoi 254 suositusta jäsenmaiden ja EU:n viranomaisille
•    OLAF suositti, että 485 miljoonaa euroa EU:n talousarviovaroja peritään takaisin
•    OLAF aloitti 223 uutta tutkimusta.

Petostentorjuntatutkimusten suuntaukset:

Kertomuksessa yksilöidään tärkeimmät suuntaukset vuonna 2019:

•    hankintoihin liittyvä vilpillinen yhteistoiminta ja manipulointi
•    rajat ylittävät järjestelyt, jotka vaikeuttavat petosten havaitsemista
•    petosten kohdistuminen yhä useammin kolmansissa maissa toteutettaviin hankkeisiin
•    petosten kohdistuminen edelleen tutkimusrahoitukseen
•    salakuljetus ja väärentäminen, joihin liittyy monimutkaisia rajaylittäviä verkostoja.

Monimutkaiset, rajat ylittävät petosjärjestelyt

Tänään julkaistusta kertomuksesta käy ilmi, että OLAFin vuonna 2019 päätökseen saamissa tutkimuksissa paljastui hyvin monenlaisia petosjärjestelyjä. Virasto havaitsi esimerkiksi yrityksen heikentää hankinta- ja tarjousmenettelyä, joka koski Euroopan aluekehitysrahastosta rahoitettavan neulekoneen hankintaa. Sen seurauksena suositettiin 3,3 miljoonan euron takaisinperintää. Neljässä EU:n rahoittamassa hankkeessa havaittiin ostajien ja toimittajien vilpillistä yhteistoimintaa, jonka tarkoituksena oli myydä ja ostaa koneita ylihintaan, kavaltaa EU:n rahoja ja sen jälkeen pestä ne. OLAF sai vuonna 2019 päätökseen myös tutkimuksen, jonka seurauksena suositettiin lähes 1,5 miljoonan euron takaisinperintää. Varat oli tarkoitettu hätäavuksi Syyrian kriisistä kärsiville siviileille, mutta kansalaisjärjestön entiset työntekijät kavalsivat varat monimutkaisen petosjärjestelyn avulla.

Ympäristöä vahingoittavat petokset

Kestävä kehitys, ilmastonmuutoksen torjunta ja ympäristönsuojelu ovat EU:n painopisteitä, ja petosten tekijät ovat valmiita hyödyntämään kaikki mahdollisuudet hyötyäkseen niihin osoitetuista varoista. OLAF keskittyy tutkimuksissaan yhä enemmän petoksiin, jotka liittyvät ympäristöhankkeisiin tai hankkeisiin, joilla on ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi ns. dieselgate-skandaalin yhteydessä OLAF paljasti, että ajoneuvojen päästöjen vähentämiseen tarkoitettuja EU:n tutkimusmäärärahoja käytettiin sellaisen moottorin kehittämiseen, jossa oli EU:n päästösäännöt kiertävä estolaite. OLAF puuttui vuonna 2019 myös uhanalaisten lajien kauppaan, laittomaan puunkorjuuseen ja suojelluista metsistä peräisin olevan puutavaran EU:hun suuntautuvaan tuontiin. Tutkimuksissa paljastui laitonta biodieseliä koskevia kansainvälisiä kauppajärjestelyjä, metsäpalojen havaitsemiseen tarkoitettuihin varoihin kohdistuvia petoksia ja useita vesi- ja jätehuoltoon liittyviä tapauksia. Yhdessä päätökseen saadussa tutkimuksessa oli kyse ympäristöväittämien väärentämisestä EU:n rahoituksen saamiseksi.

Tupakan salakuljetus

OLAF auttoi kansallisia viranomaisia takavarikoimaan yli 251,4 miljoonaa salakuljetettua savuketta vuonna 2019. Lisäksi se sai päätökseen useita tutkimuksia, jotka koskivat johonkin EU-maahan saapuneita epäilyttäviä vesipiipputupakkalähetyksiä. Niihin liittyvän tulonmenetyksen arvioitiin olevan noin 14 miljoonaa euroa: vesipiipputupakan salakuljetus on salakuljettajille erittäin kannattavaa liiketoimintaa. 

Yhteistyö kumppaneiden kanssa ja petostentorjuntavälineiden parantaminen

OLAF panostaa edelleen yhteistyöhön EU-maiden viranomaisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa. OLAFin tiedustelutoimintaan perustuvassa operaatiossa takavarikoitiin Espanjan tulliviranomaisten tuella ja yhteistyössä Kolumbian ja Meksikon viranomaisten kanssa 400 tonnia Kiinasta peräisin olevaa väärennettyä sampoota. Määrä olisi riittänyt täyttämään useita uima-altaita. OLAF teki vuonna 2019 monia sopimuksia kansainvälisten elinten sekä EU-maiden ja unionin ulkopuolisten maiden viranomaisten kanssa. Se allekirjoitti Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kanssa hallinnollista yhteistyötä koskevan järjestelyn. Petosten ehkäiseminen on yhä OLAFin keskeinen tehtävä, ja virasto toimii petostentorjunnan eturintamassa pyrkiessään varmistamaan, että EU:n uutta talousarviota suojataan petoksilta. OLAFilla oli keskeinen rooli komission uuden petostentorjuntastrategian hyväksymisessä huhtikuussa 2019. 

OLAFin kertomus on luettavissa kokonaisuudessaan täällä

OLAFIN tehtävä ja toimivaltuudet:
OLAFin tehtävänä on havaita, tutkia ja estää EU:n varoja koskevia petoksia.

OLAF hoitaa tätä tehtävää
•    tekemällä riippumattomia tutkimuksia EU:n varoihin liittyvistä petoksista ja korruptiosta. Tavoitteena on, että EU:n veronmaksajien rahat menisivät perille hankkeisiin, joilla voidaan luoda työpaikkoja ja talouskasvua Eurooppaan
•    parantamalla ihmisten luottamusta EU:n toimielimiin tutkimalla EU:n toimielinten henkilöstön ja jäsenten vakavia väärinkäytöksiä
•    kehittämällä EU:n petostentorjuntapolitiikkaa.

Riippumattomassa tutkintatehtävässään OLAF voi tutkia petoksiin, korruptioon ja EU:n taloudellisiin etuihin vaikuttaviin muihin rikoksiin liittyviä asioita, jotka koskevat
•    EU:n menoja kokonaisuudessaan (suurimmat menoluokat ovat rakennerahastot, maatalouspolitiikka ja maaseudun kehittämisvarat, suorat menot ja ulkoinen apu)
•    eräitä EU:n tuloja, pääasiassa tullimaksuja
•    epäilyjä EU:n toimielinten henkilöstön ja jäsenten vakavista väärinkäytöksistä.

Lisätietoja: 

Jana CAPPELLO
Tiedottaja 
Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF) 
Puhelin: +32(0)2 29-85549
Sähköposti: olaf-mediaec [dot] europa [dot] eu (olaf-media[at]ec[dot]europa[dot]eu) 
http://ec.europa.eu/anti-fraud
Twitter: @OLAFPress

Chris JONES
Apulaistiedottaja
Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF)
Puhelin: +32(0)2 29-91606
Sähköposti: olaf-mediaec [dot] europa [dot] eu (olaf-media[at]ec[dot]europa[dot]eu)
http://ec.europa.eu/anti-fraud
Twitter: @OLAFPress