Historia

Euroopan petostentorjuntaviraston nimilyhenne on OLAF, joka tulee sen ranskankielisestä nimestä Office de Lutte Anti-Fraude.

2021	Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO) aloitti toimintansa 1.6.2021. EPPO on EU:n riippumaton syyttäjänvirasto. OLAF tekee yhteistyötä EPPOn kanssa ja tukee sen toimia antamalla tietoja, asiantuntija-apua ja operatiivista tukea sekä tekemällä analyyseja.
2020	Tarkistettu asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013 (ns. OLAF-asetus) hyväksyttiin joulukuussa. Siinä esitetään, miten OLAF aikoo toimia täydentävästi Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) syyttäjien kanssa EU:n rahoituksen suojaamisen varmistamiseksi. OLAFissa toteutettiin merkittävä organisaatiouudistus kesäkuussa. Uusi sisäinen organisaatiorakenne yhdistää OLAFin petostentorjuntastrategiaa koskevan tietämyksen tiedustelutietoihin, joita se on saanut tutkimuksissaan ja toimintansa yhteydessä mahdollistaa tutkimusten ja strategisten tehtävien joustavoittamisen ja asianmukaisen priorisoinnin tiivistää sidosryhmäsuhteita, viestintää ja tiedotustoimintaa vahvistaa datan analysoinnin ja tiedustelutoiminnan strategista merkitystä OLAFissa voidaan mukauttaa EPPOn toimintaan hyvissä ajoin.
2019	Euroopan komissio hyväksyi huhtikuussa uuden petostentorjuntastrategiansa, jolla pyritään edelleen parantamaan petosten havaitsemista, ehkäisemistä ja niistä määrättäviä seuraamuksia. Uudella strategialla pyritään lisäämään petostentorjunnan johdonmukaisuutta ja koordinointia komissio eri osastojen välillä. Sillä pyritään myös vahvistamaan komission toimielintasolla harjoittamaa petoskysymysten valvontaa vahvistamalla OLAFin roolia neuvoa-antavana ja valvovana elimenä.
2018	Ville Itälä nimitettiin OLAFin pääjohtajaksi.
2017	EU hyväksyi marraskuussa asetuksen (EU) 2017/1939 , jolla perustetaan Euroopan syyttäjänvirasto (EPPO). Se on EU:n riippumaton ja hajautettu syyttäjäviranomainen, jolla on toimivalta tutkia EU:n talousarvioon kohdistuvia rikoksia, asettaa niiden tekijät syytteeseen ja viedä heidät oikeuteen. Asetuksella vahvistetaan järjestelmä, jossa EPPOlla ja kansallisilla viranomaisilla on tällaisten tapausten torjunnassa jaettu toimivalta. EU hyväksyi heinäkuussa direktiivin unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (PIF-direktiivi). Sen tavoitteena on vahvistaa ja yhdenmukaistaa järjestelmää ja ottaa käyttöön yhteiset vähimmäissäännöt EU:n talousarvioon vaikuttavan rikollisuuden torjumiseksi. Rikosoikeutta soveltamalla EU:n taloudellisia etuja ja veronmaksajien rahoja voidaan suojata paremmin kaikkialla EU:ssa.
2015	Jean-Claude Junckerin komission toteuttaman organisaatiouudistuksen yhteydessä euron suojaaminen siirrettiin OLAFin vastuulta komission talouden ja rahoituksen pääosaston vastuualueeseen.
2013	OLAFin tutkimuksista annettu asetus (EU, Euratom) N:o 883/2013 tuli voimaan 1.10.2013. Se toi merkittäviä muutoksia OLAFin toimintaan ja sidosryhmäsuhteisiin. Asetuksessa määritellään entistä tarkemmin tutkimusten kohteina olevien henkilöiden oikeudet, säädetään OLAFin ja EU:n toimielinten vuotuisesta tiedonvaihdosta ja velvoitetaan kukin EU-maa nimeämään oma petostentorjunnan yhteistyöstä vastaava yksikkönsä. OLAFin henkilöstölle annettiin uusi tutkimusmenettelyohjeisto
2012	OLAFin organisaatioon ja tutkimusmenettelyihin tehtiin 1.2.2012 merkittäviä muutoksia, joilla pyrittiin tehostamaan OLAFin tutkimustoimintaa ja vahvistamaan sen roolia petostentorjunnassa.
2011	Vuonna 2011 hyväksyttiin uusi Euroopan komission strategia OLAFin pääjohtajaksi nimitettiin Giovanni Kessler.
2010	OLAF otti käyttöön uuden petosilmoitusjärjestelmän (FNS), jolla myös kansalaiset voivat ilmoittaa mahdollisista korruptio- ja petostapauksista verkossa.
2006	Vuonna 2006 OLAFin oma-aloitteisten tutkimusten määrä oli ensi kertaa yhtä suuri kuin tutkimusten, joissa se avusti jäsenmaiden viranomaisia. OLAFin sisällä tehtiin merkittävä organisaatiouudistus, jossa kohdennettiin resursseja viraston operatiiviseen toimintaan, sisäiseen viestintään ja hallintoon.
2004	Euroopan yhteisö perusti Herkules-ohjelman. Ohjelmalla edistetään yhteisön taloudellisten etujen suojaamiseen liittyviä toimia.
2000	Franz-Hermann Brüner nimitettiin OLAFin ensimmäiseksi pääjohtajaksi.
1999	Jacques Santerin komission eroon johtaneiden tapahtumien seurauksena ehdotettiin, että perustettaisiin uusi petostentorjuntaelin, jolla olisi aiempaa laajemmat tutkintavaltuudet. Ehdotuksen mukaisesti perustettiin Euroopan petostentorjuntavirasto (OLAF), joka sai valtuudet toteuttaa tutkimuksia itsenäisesti (päätös 1999/352/EY) päätettiin OLAFin tutkimuksia koskevista yleisistä säännöistä (asetus (EY) N:o 1073/1999) tehtiin sopimus OLAFin tutkimuksista EU:n toimielinten sisällä.
1995	UCLAF sai valtuudet käynnistää oma-aloitteisia tutkimuksia eri lähteistä saamiensa tietojen perusteella. Kaikki komission yksiköt velvoitettiin ilmoittamaan UCLAFille omalla vastuualueellaan havaitsemistaan petosepäilyistä.
1993	UCLAFin toimivaltuuksia lisättiin asteittain Euroopan parlamentin suosituksen mukaisesti.
1988	Euroopan komission pääsihteeristöön perustettiin petostentorjunnan koordinointityöryhmä UCLAF. UCLAF teki työtä yhdessä jäsenmaiden kansallisten petostentorjuntavirastojen kanssa ja koordinoi ja auttoi kansainvälisten ja organisoitujen petosten torjunnassa.