Siirry pääsisältöön
Logo
fi
European Anti-Fraud Office
Ilmoita petoksesta

Oikeusperusta

Petostentorjunnan oikeusperusta on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 325 artikla (aiemmin EY:n perustamissopimuksen 280 artikla).

1. OLAFin perustaminen

Muutokset:

2. OLAFin rooli: hallinnolliset tutkimukset ja yhteistyö Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) kanssa 

Seuraavissa asetuksissa ja sopimuksissa määritellään OLAFin tärkeimmät tehtävät ja toimeksianto hallinnollisten tutkimusten yhteydessä. Tutkimukset liittyvät joko EU:n taloudelliseen etuun, jolloin ne toteutetaan jäsenmaissa, tai EU:n toimielinten työntekijöihin.

Uusimmilla muutoksilla tehostetaan OLAFin ja Euroopan syyttäjänviraston (EPPO) yhteistyötä, jossa ne vaihtavat tietoja keskenään ja täydentävät toistensa työtä päällekkäisyyksiä välttäen. Tarkistetussa OLAF-asetuksessa myös uudistetaan sääntöjä paikalla tehtävistä tutkimuksista, tilitietojen saannista ja tutkimusten kohteena olevien henkilöiden oikeuksista tutkintamenettelyn aikana ja tehostetaan näin OLAFin tutkintavaltuuksien käyttöä.

3. EU:n horisontaalinen lainsäädäntö jäsenmaissa tehtävistä tarkastuksista

4. Alakohtainen EU-lainsäädäntö

 Seuraavissa asetuksissa on säännöksiä väärinkäytösten ehkäisystä ja havaitsemisesta:

5. Sääntöjenvastaisuuksista ilmoittaminen

Politiikan alat:

Euroopan maatalouden tukirahasto ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto

– Ohjelmakausi 2021–2027:

– Ohjelmakausi 2014–2020:

– Ohjelmakausi 2007–2013:

Euroopan aluekehitysrahasto, Euroopan sosiaalirahasto, koheesiorahasto ja Euroopan meri- ja kalatalousrahasto

– Ohjelmakausi 2021–2027:

– Ohjelmakausi 2014–2021:

– Ohjelmakausi 2007–2013 (rakennerahastot ja koheesiorahasto):

Vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto

– Ohjelmakausi 2021–2027:

– Ohjelmakausi 2014–2020:

Sisäasioiden rahastot

– Ohjelmakausi 2021–2027 (turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, sisäisen turvallisuuden rahasto, rajaturvallisuuden ja viisumipolitiikan rahoitustukiväline):

– Ohjelmakausi 2014–2020 (turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahasto, poliisiyhteistyön, rikollisuuden ehkäisemisen ja torjumisen sekä kriisinhallinnan rahoitusväline):

– Ohjelmakausi 2007–2013 (Euroopan pakolaisrahasto, ulkorajarahasto, Euroopan paluurahasto ja Euroopan kotouttamisrahasto):

Liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA)

– Ohjelmakausi 2021–2027 IPA III:

– Ohjelmakausi 2014–2020 IPA II:

– Ohjelmakausi 2007–2013 IPA I:

Euroopan globalisaatiorahasto 

– Ohjelmakausi 2021–2027:

– Ohjelmakausi 2014–2020:

6. EU:n rikoslainsäädännön yhdenmukaistaminen

EU:n rikoslainsäädännön yhdenmukaistamista koskevat yleissopimukset

1) 1. pöytäkirja
2) 2. pöytäkirja ja sen selitysmuistio
3) pöytäkirja unionin tuomioistuimen toimivallasta

Komission raportit 26. heinäkuuta 1995 tehdyn EU:n yleissopimuksen ja siihen liittyvien pöytäkirjojen täytäntöönpanosta jäsenmaissa:

a) vuoden 2004 raportti ja liite
b) vuoden 2008 raportti ja liite

Huom. Yhteisöpetossopimus on määrä korvata kaikkien EU:n jäsenvaltioiden paitsi Tanskan osalta ns. PIF-direktiivillä (lisätietoa jäljempänä). Yhteisöpetossopimusta sovelletaan sen jälkeen vain Tanskaan. PIF-direktiivi on pantava täytäntöön heinäkuuhun 2019 mennessä.

Direktiivi unionin taloudellisiin etuihin kohdistuvien petosten torjunnasta rikosoikeudellisin keinoin (”PIF-direktiivi”)

Jäsenvaltioiden, joita direktiivi sitoo (kaikki muut jäsenvaltiot paitsi Tanska), on saatettava sen säännökset osaksi kansallista lainsäädäntöään 2 vuoden kuluessa (heinäkuuhun 2019 mennessä). Sen jälkeen PIF-direktiivi korvaa yhteisöpetossopimuksen ja sen pöytäkirjat jäsenvaltioissa, joita direktiivi sitoo, mutta yhteisöpetossopimus jää voimaan Tanskassa.

7. Työjärjestelyt

8. Sopimukset kolmansien osapuolten kanssa

Sopimukset kolmansien osapuolten kanssa molemminpuolisesta hallinnollisesta avusta tulliasioissa

9. Kansainvälisiin sopimuksiin sisältyvät tullipetosten torjuntatoimet

EU myöntää etuuskohtelun EU:n ulkopuolisista kumppanimaista peräisin oleville tavaroille kyseisten maiden kanssa tehtyjen kauppa- tai yhteistyösopimusten puitteissa.

Etuuskohtelun ehtona on, että sovelletaan asianmukaisia ja täytäntöönpanokelpoisia tullipetosten torjuntatoimia, jotka on esitetty useissa komission, neuvoston, Euroopan parlamentin ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen hyväksymissä strategia-asiakirjoissa.

Tavaroiden etuuskohtelu voidaan keskeyttää petostentorjuntasäännösten perusteella väliaikaisesti seuraavissa poikkeustilanteissa:

  • havaitaan etuuskohteluun liittyvän tullilainsäädännön laajamittainen rikkominen tai kiertäminen,
  • kumppanimaa kieltäytyy toistuvasti noudattamasta velvoitetta tehdä yhteistyötä tullilainsäädännön rikkomisen tai kiertämisen estämiseksi, havaitsemiseksi ja torjumiseksi tai muulla tavoin laiminlyö tämän velvoitteen.

Petostentorjuntasäännösten tavoitteena on torjua laitonta kauppaa estämällä tavaroiden etuuskohtelua koskevien sääntöjen väärinkäyttö. Tällaiset säännökset tukevat laillisen kaupan harjoittajia, sillä niillä pyritään lopettamaan vilpillinen ja epäreilu kilpailu.

Petostentorjuntasäännöt ovat yli 20 vuoden ajan olleet olennainen osa asianomaisia EU:n sopimuksia, ja niitä sisältyy esimerkiksi

  • autonomisiin järjestelmiin, kuten EU:n yleiseen tullietuusjärjestelmään (GSP),
  • EU:n vapaakauppasopimuksiin tai EU:n talouskumppanuussopimuksiin.

EU:n petostentorjuntasääntöihin liittyy useita suojatoimia, kuten kuulemis- ja seurantaprosessi, määräajat sekä avoimuus suhteissa elinkeinoelämään, jotta voidaan minimoida haitalliset vaikutukset laillisen kaupan harjoittajiin. 

Tavaroiden etuuskohtelun väliaikaista keskeyttämistä pidetään viimeisenä keinona, jota sovelletaan, kun muut hallinnolliset toimenpiteet ovat osoittautuneet tehottomiksi tai riittämättömiksi laajamittaisten petosten ehkäisemisessä.

Luettelo petostentorjuntasäännöksistä

10. Oikeuskäytäntö

OLAFin toimintaan liittyvät Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisut